Sivut

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Keittiömuistoja

Edellisen postaukseni innoittamana päädyin muistelemaan menneitä. Pikku-Kardemumman koekeittiön bravuureita olivat aikoinaan rusinakiisseli ja sokerikakkupohja. Kumma kyllä, äitini päästi minut keittiöönsä vielä senkin jälkeen, kun olin onnistunut kakkutaikinaa leipoessani pudottamaan koko yleiskoneen lattialle. Kone muuten muistaakseni toimi vielä rysäyksen jälkeenkin. Muistan myös patterikäyttöisen ihka oman yleiskoneeni, TV-shopin hienot cocktailpalamuotit ja reseptikorttisarjan, joiden tilauksen mukana tuli ihan oikea wok-pannu. Muistattehan ne reseptikortit, joita tupsahti postimyynnistä tietyin väliajoin? Halpis wok-pannun teflonpinnoite ei kestänyt käytössä kauaa, mutta sen sijaan noista reseptikorteista jäi sitäkin pysyvämpiä makumuistoja.

Kaikki alkoi possu-paprikawokista. Chilin ja inkiväärin lämpimän eksoottiset maut tekivät lähtemättömän vaikutuksen silloin ala-asteikäiseen pikku-kokkiin. Ja vaikken vieläkään ole maailman ennakkoluulottomin tai rohkein ruuanlaittaja, wok tuli jäädäkseen. Kiinnostukseni ruuanlaittoon oli herännyt.


Possu-paprikawok
500 g possun fileetä
3 eriväristä paprikaa
2 suurta sipulia
3 dl kanalientä
3 rkl mietoa chilikastiketta
1 rkl (kukkurallinen) maissitärkkelystä
rypsiöljyä paistamiseen

Marinadi
3 rkl soijakastiketta
3 rkl rypsiöljyä
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 tl jauhettua inkivääriä
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
chiliä tai cayennepippuria

1. Suikaloi lihat ohuehkoiksi suikaleiksi. Sekoita marinadin ainekset muovipussissa. Lisää lihasuikaleet ja anna maustua vähintään muutama tunti viileässä.

2. Kuori sipulit, poista paprikoista simenkodat ja kannat. Suikaloi kasvikset ohuiksi suikaleiksi.

3. Kuivaa lihoista ylimääräinen marinadi ja ruskista lihasuikaleet öljytilkassa kuumahkolla pannulla pienissä erissä ja nosta syrjään odottamaan hetkeksi. Puhdista pannu välissä ja paista kasvissuikaleita kuumahkolla pannulla muutaman minuutin ajan. Lisää sitten lihat pannulle ja jatka kypsentämistä hetki kunnes lihat ovat kypsiä mutta kasvikset napakoita.

4. Sekoita kulhossa kanaliemi, chilikastike ja maissitärkkelys. Kaada pannulle kasvisten ja lihan sekaan ja sekoittele kunnes liemi saostuu. Tarkista maku. lisää tarvittaessa tilkka soijakastiketta mikäli kastike kaipaa suolaa. Tarjoile riisin kera.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Tunnustuksia

Joku aika takaperin sain tunnustuksen Makuja kotoa -blogin Heidiltä. Kiitos ja kumarrus! Tunnustus sisälsi pari pientä kyselyä, joihin minun tulisi nyt vastata. Tässä yhteydessä lienee kuitenkin myös tunnustettava, että alemman kyselyn olen saanut jo aikoja sitten tunnustuksena ystävältäni Kakkumonsterilta. Kiitos ja anteeksi! En nimittäin ole vieläkään saanut vastattua kyselyyn, mistä päästäänkin itse asiaan, tunnustuksiin. Olen nimittäin laiskuuteen asti saamaton, leväperäinen ja aina myöhässä, enkä saisi mitään aikaiseksi ilman viimetinkaa ja pakkoa. Nyt oli kai viimein pakko...


Sitten kysymyksiin...
    
1. Koska aloitit blogin? 
23.2.2010. Kuvitella, että siitä on jo kaksi vuotta. Enkä vieläkään ole saanut aikaiseksi juhlia yksiäkään blogini synttäreitä vaikka niin suunnittelinkin! Noh, ehkäpä sitten kun tulee viisi tai kymmenen vuotta täyteen?! Nähtäväksi jää. :)

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä se käsittelee?
Kirjoitan blogissani elämästäni ruuanlaiton ja leipomusteni kautta. Blogi on gastronominen päiväkirjani ja kuten päiväkirjoissa yleensäkin, kirjoittaja pidättää vapauden päättää, mitkä hetket - arkiset tai juhlalliset - hän päättää päiväkirjansa sivuille tallentaa.

3. Mikä tekee blogistasi erityisen muihin verrattuna?
Se, että se on juuri minun kirjoittamani, minun näköiseni. Niin turhaminen en ole, että kuvittelisin sen olevan jossain suhteessa suurin tai kaunein. ;)

4. Mikä sai sinut aloittamaan kirjoittamisen?
Olen pienestä pitäen rakastanut keittiössä touhuilua, kiitos äitini, joka on aina antanut minun rauhassa sotkottaa keittiössään. Jossain vaiheessa eksyin seurailemaan muutamia ruokablogeja ja aikani ajatusta kypsyteltyäni oma blogi oli vain luonnollinen jatkumo rakkaudessani ruokaan ja leipomiseen.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Olen usein miettinyt, mitä oikeastaan haluan blogillani sanoa, jottei se olisi vain kokoelma sekalaisia reseptejä. Kuten jo sanottua, blogi on yhdenlainen päiväkirjani. Toivoisin osaavani tuoda blogin puitteissa esiin enemmän omaa persoonaani ja omia mielipiteitäni, mutta toisaalta en kuitenkaan halua siitä tulevan liian - miten sen nyt sanoisin - julistuksellinen, sillä minkään sortin alan asiantuntija en kuitenkaan väitä olevani.

 
Ja lisää kysymyksiä...

1.  Lempiväri: Laventelinsininen.
    
2.  Lempieläin: Yllätys yllätys kissa.

3. Lempinumero: Numero 4, sillä jostain syystä yhdistän sen e-kirjaimeen, joka on etunimeni alkukirjain...

4. Paras alkoholiton juoma: Rasvaton maito.
   
5. Facebook vai Twitter: Facebook.
 
6. Intohimosi: Hyvä ruoka.
  
7. Lahjojen antaminen vai saaminen: Saaminen, ehdottomasti.
  
8. Mieleisin kuvio tai muoto: Sydän..?
  
9. Paras päivä viikossa: Lauantai.
 
10. Lempikukka: Hortensia, ihana hortensia!
  
   
Ja lopuksi hyvä kiertämään. Tunnustus lähtee siis kolmelle mielenkiintoiselle ja ansioituneelle blogille. Ehtona oli myös, että blogeilla pitäisi olla alle 200 rekisteröitynyttä lukijaa, mutta kun olen niin käsi, ettei minulla ole hajuakaan mistä kyseinen informaatio blogien lukijamääristä on löydettävissä, päätin ignorata koko asian:
   
1. Hellun Hellalla. Koska ruoka on hyvää ja syöminen kivaa. Alahan taas päivittää, Anna! ;)

2. Ghetto Gourmet. Ruokaa betoniviidakon keskeltä. Blogi, jossa on asennetta!
     
3. Lumimangustin päiväkirja. Inspiraatiota etsimässä. Blogi täynnä arjen kauneutta.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Kakku pienelle prinsessalle

Minusta tuli lähes kolme kuukautta sitten täti. Viikonloppuna sai veljentyttäreni kasteessa nimen ja minusta tuli kummi. Ja kummin tehtävähän on tietysti hemmotella muksu piloille jos eivät vanhemmat älyä sitä tehdä. Toki tällä kertaa pikku V oli vielä liian pieni maistelemaan juhliin leipomaani kakkua, mutta toivon pääseväni leipomaan neidille prinsessakakun jos toisenkin. :)


Mitä kakkuun tulee, veljeni toivoi marjakakkua. "Ei sitte mitään kovin sokerista..." Joo, joo! Perheen miesväki on aina kuulunut perus banaania-ja-mansikkaa-kermakakkuleiriin ja mutinoita on ajoittain kuultu allekirjoittaneen eksperimentoidessa esimerkiksi niinkin ekssoottisilla ainesosilla kuin suklaa tai appelsiini. Voitte siis kuvitella naamojen venähtäneen vaalenpunaisen sokerimassaan haudatun kukkaiskakun edessä. "Ai sie teit sittekki tuommosen sokerikakun...." Joo'o. Mutta maista nyt ennen kuin arvostelet!


Kakun onnistuminen toki jännitti hiukan sillä päädyin tekemään leipomisen ultimategranderrorin ja kokeilemaan uutta reseptiä leipoessani juhliin. Kaiken lisäksi en malttanut edes noudattaa reseptiä vaan päädyiin vielä soveltamaankin - ihan vähän vain...! Ja koska siis halusin välttämättä kuorruttaa kakun sokerimassalla, halusin tehdä täytteestä raikkaan. Niinpä kakun väliin päätyi punaisia marjoja ja limettiä. Raikkaampaa yhdistelmää saa hakea.

Kakusta tuli raikas ja hyvänmakuinen ja olen erittäin tyytyväinen loppululokseen - ja niin tuntuivat olevan vieraatkin.


Lime curdilla, punaisilla marjoilla ja mascarponekermalla täytetty kakku

Aloita valmistamalla mascarpone kakun leipomista edeltävänä päivänä

Mascarpone -tuorejuusto
Resepti: Bell'alimento
5 dl täysrasvaista kermaa (laktoositon tai vähänlaktoosinenkin käy)
1 rkl (15 ml) sitruunamehua

Kuumenna kerma vesihauteessa 87 C -asteiseksi koko ajan sekoitellen. Suosittelen digitaalista lämpömittaria. Kun kerma saavuttaa halutun lämpötilan, lisää sitruunamehu ja sekoita, kunnes kerma paksuuntuu. Kaada kerma kostutetulla sideharsolla vuorattuun lävikköön tai siivilään, joka on asetettu toisen astian päälle. Itse käytin tavallisia vauvan harsovaippoja, jotka taisivat olla nelinkertaista harsokangasta ja astiana kerroskattilaa ja sen lävikköosaa. Peitä kannella tai tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin valumaan 16-24 tunniksi. Tämän jälkeen mascarpone kannattaa siirtää kannelliseen rasiaan säilytystä ajatellen. Tuorejuusto säilyy jääkaapissa muutaman vuorokauden.

Valmista lime curd -limettitahna (lemoncurd mutta limetistä) hyödyntäen kakkutaikinasta ylijäävät keltuaiset. Halutessasi voit valmistaa myös limettitahnan kakun leipomista edeltävänä päivänä, valkuaiset kyllä säilyvät jääkaapissa kannellisessa astiassa.

Lime curd
9 kananmunan keltuaista
1,5 dl sokeria
1,5 dl hillosokeria
2 rkl limetin raastettua kuorta
1,5 dl limetin mehua
150 g voita

Mittaa keltuaisten kanssa kattilaan sokerit, limetin raastettu kuori ja mehu. Kuumenna aineksia koko ajan voimakkaasti vatkaten, kunnes seos sakenee. Ota kattila liedeltä ja jatka vatkaamista. Lisää voi pieninä nokareina koko ajan hyvin sekoittaen. Anna limettitahnan jäähtyä jääkaapissa tai kylmässä vesihauteessa. Säilytä jääkaapissa. (Tästä reseptistä jää taatusti yli kakun täyttämisen jälkeen, mutta ylijäävän osan voi esimerkiksi pakastaa muutamaksi kuuukaudeksi käyttöä odottelemaan.)

Valmista täytekakkupohja ja täytä kakku mielellään tarjoilua edeltävänä päivänä jotta se ehtii levätä ja mehevöityä rauhassa.

Sokerikakkupohja
3,8 dl (9-10 kpl) kananmunan valkuaista
1 tl etikkaa
1/4 tl suolaa
3,8 dl erikoishienoa sokeria (Siro)
1 dl maissitärkkelysjauhoja (esim. Maizena)
2 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta

Voitele ja jauhota noin 26 cm kakkuvuoka. Esilämmitä uuni 175 asteiseksi. Sekoita jauhot pienessä kulhossa leivinjauheen kanssa.

Vatkaa valkuaisia suuressa kulhossa. Kun valkuasiet alkavat vaahdota, lisää etikka ja suola. Jatka vaahdottamista ja lisää sokeri ruokalusikallinen kerrallaan kunnes vaahto muodostaa pehmeitä huippuja, muttei enää valu vatkaimesta löysästi. Lisää jauhoseos muutamassa erässä ja kääntele taikina varovaisesti sekaisin, jottei valkuaisvaahto pääse laskemaan. Aivan pienet jauhopaakut eivät vaikuta lopputulokseen.

Kaada taikina vuokaan ja paista 40-50 minuuttia kunnes kakku on hammastikulla testaten kypsä ja kakun pinta tuntuu kevyesti painettaessa kimmoisalta. Mikäli kakun pinta tahtoo paiston aikana ruskistua liikaa, peitä vuoka foliolla. Anna kakkupohjan jäähtyä vuoassa hetki ennen kuin kumoat sen kevyesti sokeroidulle leivinpaperille. Anna jäähtyä täysin ennen kuin leikkaat pohjan kolmeksi kerrokseksi (kakkuun tulee siis kaksi väliä... eikö niin! :)

Mascarponevaahto
3 dl kermaa
n. 250 g mascarpone -tuorejuustoa
1 tl vaniljasokeria
2 rkl sokeria

Vaahdota kerma pehmeäksi vaahdoksi. Lisää mascarpone -juusto ja sokerit ja vatkaa sekaisin.

Lisäksi täytteeksi
n. 1 ½ l punaisia marjoja (mansikoita, vadelmia, punaherukoita...)
vaniljasokerilla maustettua maitoa, Spriteä tms. kakun kostutukseen

Kakun täyttäminen
Kostuta jokainen kakkukerros kevyesti esimerkiksi vaniljasokerilla maustetulla maidolla, levitä väleihin ensin kakkulevyn pinnalle limecurdia, reilu kerros marjoja ja lopuksi mascarponevaahtoa. Nosta kakku kelmulla peitettynä jääkaappiin lepäämään ja odottamaan kuorruttamista.

Mikäli kuorrutat kakun sokerimassalla, valmista eristeeksi kuorrutuksen alle voi-sokerikreemi. Koristele haluamallasi tavalla. Tämän kokoisen kakun kuorrutukseen kului noin puoli kiloa sokerimassaa. Koristeisiin hurahti vajaa varttikilon paketti.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Tsatsiki & souvlaki

Tsatsiki on ihanaa. Helppoa, raikasta ja samalla täyteläistä. Se sopii niin lihan, kalan kuin kasviksienkin kaveriksi. Olen vähän huono kokkaamaan tuttuja ruokia tarkkaan reseptiä noudattaen ja monesti usein valmistamani ruuat muuntuvatkin aina vähän fiiliksen mukaan ja maistuvat näin ollen joka kerta hiukan erilaiselta. Minun on jo pidempään pitänyt saada aikaiseksi kirjata tsatsiki -reseptini ylös edes suurin piirtein. Vihdoinkin sain sen verran otetta liukkaasta niskastani.

Souvlakille puolestaan haeskelin inspiraatiota Googlesta. Löysin lukuisia resptejä - kaikki erilaisia. Päätin siis soveltaa omani ohjeeni, ja nimittää sitä härskisti souvlakiksi sillä ilmeisesti sana souvlaki tarkoittaa alunperin varrasta.


Tsatsiki
200 g turkkilaista tai kreikkalaista maustamatonta jugurttia
15 cm:n pätkä tuorekurkkua
1-2 valkosipulin kynttä
n ½ tl suolaa
1-2 rkl hyvää oliiviöljyä
mustapippuria

Vinkki: Mikäli käytät muuta maustamatonta jugurttia kuin 10% turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia, esimerkiksi vaikkapa Bulgarian jugurttia tai tavallista luonnonjugurttia, sitä kannattaa valutella tovin verran kahvin suodatinpussilla tai ihan tavallisella talouspaperin palalla vuoratussa tiiviissä siivilässä liian nesteen poistamiseksi. Tuorekurkusta kun tulee kuitenkin nestettä tsatsikiin, eikä mikään ole ankeampaa kuin vetinen tsatsiki.

Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi, mausta suolalla ja anna valua siivilässä tovin verran. Voit myös puristella raasteesta nestettä käsin. Hienonna valkosipuli ja sekoita kurkkuraaste sekä valkosipuli jugurttiin. Lisää oliiviöljy ja maun mukaan mustapippuria sekä tarvittaessa suolaa. Anna seisoa hetki viileässä ennen tarjoilua.

Souvlaki
400 g possun fileetä (tai esim. lammasta tai kanaa)

Marinadi lihalle
½ dl oliiviöljyä
½ tl mustapippuria
1 tl suolaa
1 valkosipulin kynsi
(1-2 rkl sitruunaa)
1 tl kuivattua oreganoa

Sekoita marinadin ainekset pakastepussissa. Kuutioi liha sopiviksi varraspaloiksi ja laita pussiin marinoitumaan yön yli tai vähintään muutamaksi tunniksi. Liota puisia varrastikkuja vedessä noin puoli tuntia ennen vartaiden kokoamista. Pistele liha varrastikkuihin ja grillaa tai paista parillapannulla kypsäksi. Tarjoile sitruunalohkojen, tsatsikin ja esimerkiksi uuniperunoiden, bulgurin tai kreikkalaisen salaatin kera.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Post festum

Palasin hiljan viikon lomalta, eikä aikaakaan kun arki jo iski siekailematta märällä tiskirätillä päin etelän auringon päivettämiä kasvoja. Lomaltapaluuta seuraavat pari yötä universumi kun tunnetusti rankaisee viikon liian hyvinnukuituista öistä ja parin liskojenyön jälkeen heräät tajuten nukkuneesi pommiin, havaitset kissojen levitelleen roskakaapin sisällön yön aikana pitkin keittiötä sekä oksentaneen sohvalle. Kaiken kukkuraksi vielä unohdat kotiavaimet kotiin ja töissä tekemättömät työt kaatuvat päälle tietokoneohjelmien takkuillessa pahemman kerran.

Hannelen kiukkuinen drinkki

Tämän vähemmän täydellisen viikonalun pelastamiseksi ajattelin kaivaa Ben & Jerry's Cookie Dough -purkin pakkasesta  ja uppoutua muistelemaan viikon takaista chilin poltetta oululaisten ruokabloggaajien tapaamisessa Kokkipottilassa. Kyseisiä kekkereitä onkin ehditty jo ansiokkaasti puimaan muissa asianosaisissa blogeissa, mutta onhan minunkin päästävä kertomaan ihan ensimmäisestä blogimiitistäni. :)

Kotiharmin taivaallinen Soppashotti...

...ja chlili-vuohenjuustoleipäset

Pääsin siis ensimmästä kertaa tapaamaan muita ruokabloggaajia laajemmassa mittakaavassa. Paikalla olivat Rosmariini Pastanjauhajista, Kotiharmi Kokkeillaan-blogista, Peruspöperöä -blogin Virpi miehineen, Campasimpukka, Marja Soppaa ja silmukoita -blogista, Pekka (Diplomi-)insinöörin keittiöstä, Ghetto Gourmet -blogin kaksikko, Heidi Makuja kotoa -blogista sekä tietysti emäntämme Kokit ja potit -blogin Hannele.

Marjan rapsakka nuudelisalaatti

Virpin feta-chilileivät

Mykästä ovikellosta huolimatta epäröin oven takana vain hetken, keittiön ikkunasta näet vilahteli ihmisiä kattiloineen ja ennen kaikkea kameroineen - tämä talo sen täytyy olla!

Heidin sushit ja chilidippi

Notkuvan pöydän antimien lumoissa osa makupaloista jäi ikäväkseni minulta ikuistamatta, mutta kuten jo sanottua, herkullista kuvamateriaalia löytyy jo muistakin blogeista. Lisäksi piskuinen Ixus-parkani häpesi isojen järjestelmäserkkujensa seurassa niin, että kuvatessa meinasi iskeä annoskateus... Toivottavasti annokset ja kokit menivät oikein, korjata sopii.

Ghetto gourmet'n suussasulavat indonesialaiset ribsit...

...ja luumu-inkivääribarbequekastike

Illan teema oli siis chili ja sen polte vaihteli ruuissa hennosta lämmöstä aina hermoja raastavaan poltteeseen. Ainakin chilihöyhensarjalaisen suuta poltteli herkku jos toinenkin. Mutta törkeän hyväähän se kaikki oli eikä ähkyltä voinut välttyä. Suolaisista ruuista kuvista puuttuvat ainakin Pekan korealainen possu ja Campasimpukan chilimantelit.

Hannelen riisipaperikääryleet...





...kastikkeineen

Illan makeaksi päätökseksi oli blogikansa loihtinut lähinnä suklaaherkkuja, minäkin mielikuvitukseton. Makeista tarjoiluista jäi ikuistamatta ainakin Virpin ihanainen suklaafudge ja Campsimpukan suklaakeksit.

Pekan chilijäätelö ja -brownie

Minun suklaalla ja chilivadelmahyytelöllä täytetyt macaronini

Suuret kiitokset kaikille mukavasta ja herkullisesta illasta ja erityisesti kiitos Hannelelle, että kutsuit meidät kauniiseen kotiisi!