Sivut

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Sä oot silkkii - selleripyree ja hirvipullat

Aikani testailtuani ja sovellettuani erilaisia lihapullareseptejä, päädyin viimeksi lihapullia tehdessäni viimein kirjaamaan jotain paperillekin. Koska isäni metsästää, minun ei käytännössä koskaan tarvitse ostaa jauhelihaa kaupasta. Äiti jauhaa jauhelihat itse ja kotona kaikki jauheliha on aina hirveä. Joskus hyvin harvoin ostan porsaan jauhelihaa hirven kaveriksi, mutta näihin lihapulliin päätyi mehevyydeksi ja mauksi rahtunen pekonia.

Pullista tulikin varsin maukkaita, mutta paistaessa sai hiukan varoa, etteivät pullat hajoaisi. Mitähän lie taikinasta jäi uupumaan tai tuli liikaa, etteivät pullat pitäneet muotoaan? Meheviä niistä kuitenkin tuli, joten mielummin hiukan levinneitä pullia kuin täydellisen pyöreitä pingispalloja...

Hirven seuraksi lautaselle päätyi myös kaapista löytynyt yksinäinen fenkoli.

Pullien kaveriksi valmistin Glorian Ruoka & Viini -lehdestä bongattua ravintola Sunnin täydellisen sileää selleripyreetä, jonka mausteena tarjoiltiin loraus sitruunaöljyä. Kyseiseen ohjeeseen upposi rutosti voita ja kermaa - ja voi miten silkkistä pyree olikaan! Kokeilin kuitenkin myöhemmin valmistaa myös hieman kevyempää, mutta aivan hyvin arjen herkutteluun sopivaa pyreetä kevytmaidolla ja hiukan sepelvaltimoystävällisemmällä nokareella voita. Hyvää tuli niinkin, eikä pyreen koostumus kovasti kärsinyt.

Sitruunaöljyä löytyy valmiina myös kaupasta. Mikäli kuitenkin päädyt valmistamaan sen itse, ylijääneen öljyn voi helposti hyödyntää esimerkiksi salaatinkastikkeena tai vaikkapa antamaan bruschetalle raikkaan loppusilauksen.

Sä oot silkkii...

Hirvipullat
500 g hirven jauhelihaa
4 siivua pekonia hienonnettuna
1,5 dl kermaviiliä tai turkkilaista jugurttia
0,5 dl perunahiutaleita
2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1 kananmuna
1 iso sipuli hienonnettuna
1 yksikyntinen valkosipuli hienonnettuna (tai 4 isoa valkosipulinkynttä)
1 rkl oliiviöljyä
0,5 dl madeiraa (tai pari ruokalusikallista puna- tai balsamiviinietikkaa)
muutama tuore timjaminvarsi
kourallinen tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna
voita ja rypsiöljyä paistamiseen

Kuullota sipuleita oliiviöljyssä pannulla noin 10 minuuttia. Lisää sitten pannulle timjaminoksat (kokonaisena, siten ne on helppo noukkia myöhemmin pois) ja madeira ja hauduttele kannen alla toiset 10 minuuttia kunnes sipulit ovat pehmeitä ja makeita. Anna jäähtyä. Poista sipulisilpusta isot puisevat timjaminoksat, irtonaiset lehdet saavat jäädä sipulin sekaan makua antamaan.

Sekoita paistettu sipulisilppu ja muut lihapullataikinan ainekset tasaiseksi massaksi ja anna levähtää yön yli jääkaapissa tai 1-2 h huoneenlämmössä ennen paistamista. (Voit testata pullien makua paistamalla pienen koepullan ja lisäämällä tarvittaessa suolaa ja pippuria makusi mukaan.) Paista haluamasi kokoisia lihapullia pannulla voin ja öljyn seoksessa, kunnes pullat ovat kypsiä ja meheviä ja saaneet kauniin värin.


Sunnin selleripyree ja sitruunaöljy
Resepti: Glorian Ruoka & Viini 1/2013
neljälle lisäkkeeksi
1 kokonainen juuriselleri
2 dl kuohukermaa
100 g voita
1 dl sellerin keitinlientä
1 tl suolaa
Sitruunaöljy
1 dl hyvää neitsytoliiviljyä
2 luomusitruunan kuoret

Tee sitruunaöljy valmiksi päivää ennen selleripyreen tarjoilua. Pese luomusitruunat hyvin ja raasta niiden kuoret. Lämmitä oliiviöljy kattilassa 42-asteiseksi. Lisää kuoriraaste öljyyn. Ota kattila pois hellalta ja kaada öljyseos astiaan. Peitä astia tiukalla kelmulla. Jätä astia huoneenläpöön yön ajaksi ja anna kuoriraasteen uuttua öljyyn. Siivilöi öljy seuraavana päivänä ja säilytä huoneenlämmössä.

Valmista selleripyree. Kuori selleri huolellisesti ja pilko pienen perunan kokoisiksi paloiksi. Keitä palat suolalla maustetussa vedessä miedolla lämmöllä täysin kypsiksi. Vettä on sopivasti kun sellerinpalat juuri ja juuri peittyvät. Ota talteen desi keitinlientä ja valuta sellerinpalat siivilässä. Kiehauta kerma, voi ja keitinliemi. Soseuta sellerinpalat monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma-voi-keitinlientä pienissä erissä, kunnes sellereistä tulee sileää ja pehmeää sosetta. Jos haluat soseesta vieläkin silkkisempää, voit painella sen pyöreäpohjaisen kauhan avulla siivilän läpi. (Pyreestä tuli silkkistä ilman siivilöintiäkin.) Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Vadelmamousse-valkosuklaakakku

Jostain syystä olen jo lapsesta asti iskenyt silmäni aina kaikkein työläimpiin ja monivaiheisimpiin leivonnaisresepteihin. Tämän vadelma-valkosuklaakakun halusin ehdottomasti leipoa äidilleni äitienpäiväkakuksi. Muistelen olleeni tuolloin noin 12-vuotias. Muistelen myös, ettei kakusta tainnut tulla täysin alkuperäisen ohjeen kuvien mukainen, mutta hyvää se taisi siitä huolimatta olla.

Viime jouluna halusin antaa kakulle uuden tilaisuuden. Reseptiä on toki pitänyt hiukan peukaloida, mutta ei paljon. Tiivistin vain kaksi vadelmamoussekerrosta yhteen kakkuun. Vadelmaisen raikkaana kakku sopii hyvin myös kevään ja kesän juhliin.


Vadelmamousse-valkosuklaakakku
Ohje mukaeltu: Kotiliesi

Tästä ohjeesta valmistuu yksi kakku, jossa on kaksi vadelmamoussekerrosta ja kaksi mantelikeksikerrosta. Alkuperäisellä ohjeella syntyy kaksi kakkua, jossa kussakin yksi vadelmamousse- ja kaksi keksikerrosta. Tämän mukaan olen puolitellut alkuperäisiä ainemääriä omaan ohjeeseeni.

Italialainen marenki
4 (n. 130 g) kananmunanvalkuaista
2 rkl sokeria
2 dl sokeria
1/2 dl vettä

Vadelmamousse (2 vadelmamoussepohjaa)
400 g vadelmasosetta
4 liivatelehteä
2 dl vispikermaa
150 g italialaista marenkia

Mantelipohjat (2 mantelikeksipohjaa)
100 g kuorittuja manteleita (tai valmista mantelijauhoa)
90 g tomusokeria
4 (n. 130 g) kananmunanvalkuaista
1/2 dl (n. 40 g) sokeria
1/2 limetin raastettu kuori

Valkosuklaamousse (yhteen kakkuun)
200 g valkosuklaata
1 dl vispikermaa
3 liivatelehteä
1/2 dl vettä
1/2 dl sokeria
2,5 dl kananmunankeltuaista
5 dl vispikermaa


Italialainen marenki
1. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi kulhossa. Lisää 2 rkl sokeria vähitellen koko ajan vatkaten ja pidä kone pienimmällä nopeudella.

2. Keitä 2 dl sokeria ja vettä noin 7 minuuttia, kunnes nestettä on haihtunut sen verran, että sokeriliemi tiivistyy ja on sokerilämpömittarilla mitattaessa 120 asteista. Varo kuumaa sokerilientä!

3. Kytke vatkain täydelle nopeudelle ja lisää valkuaisvaahtoon kuumaa sokerilientä ohuena nauhana kulhon reunaa pitkin. Vatkaa marenki kylmäksi.

Käytä puolet marengista vadelmamousseen. Loput marengista voit pursottaa leivinpaperille ja paistaa 75 asteisessa uunissa rapeiksi pieniksi suupaloiksi tai tehdä kerralla kaksi kakkua.



Vadelmamousse
1. Sulata vadelmasose tai kiehauta pakastevadelmat, soseuta ja siivilöi. Pehmennä liivatelehdet kylmässä vedessä noin 5 minuutin ajan. Purista vesi pois ja kuumenna miedolla lämmöllä esimerkiksi mikroaaltouunissa, kunnes liivatteet sulavat. Sekoita liivatteet vadelmasoseeseen.

2. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita italialainen marenki vadelmasoseeseen ja lisää lopuksi kermavaahto. Anna seoksen olla jääkaapissa noin 30 minuuttia, kunnes se vähän jähmettyy.

3. Kaada vadelmamousse kahteen kakkuvuokaan, joiden halkaisija on noin 2 cm pienempi kuin sen kakkuvuoan, jossa kakku kootaan. Jos käytät samaa vuokaa, jätä vadelmamoussen ja vuoan reunojen väliin vajaan parin sentin rako. Pakasta vadelmamoussepohjia vähintään 6 tunnin ajan.


Mantelipohjat
1. Kuumenna uuni 180 asteeseen. Raasta limetin kuori. Hienonna mantelit tomusokerin kanssa tehosekoittimessa hienoksi massaksi. Vatkaa valkuaiset löysäksi vaahdoksi ja lisää sokeri. Sekoita valkuaisvaahto manteli-sokerimassan joukkoon vähitellen. Lisää raastettu limetin kuori.

2. Jaa mantelitaikina kahteen osaan ja levitä voidellun leivinpaperin päälle 2 sentin paksuisiksi kakkulevyiksi, jotka ovat samankokoisia kuin pakastettavat vadelmamousselevyt eli jäävät reunoista pari senttiä vajaaksi vuoassa, jossa kakku kootaan. Paista pohjia 180 asteessa 18-20 minuuttia.

 
Valkosuklaamousse

1. Hakkaa valkosuklaa hienoksi rouheeksi ja kaada kulhoon. Kiehauta 1 dl kermaa ja kaada kuuma kerma valkosuklaarouheen päälle. Sekoita massa tasaiseksi.

2. Keitä sokeri ja vesi ja anna kiehua noin 3 minuuttia. Vähennä lämpöä ja lisää keltuaiset yksi kerrallaan. Jatka vatkaamista muutaman minuutin ajan miedolla lämmöllä, kunnes seos sakenee (keltuaiset kypsyvät 80 asteessa). Siirrä astia liedeltä ja jatka vatkaamista kylmässä vesihauteessa, kunnes massa jäähtyy.

3. Pehmennä liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 minuutin ajan. Nosta liivatteet vedestä kattilaan ja kuumenna kattilaa liikutellen, kunnes ne sulavat. Lisää liivateseos ohuena nauhana keltuaismassaan. Sekoita liivate-keltuaisseos valkosuklaa-kermamassaan.

4. Vatkaa 5 dl kermaa vaahdoksi ja lisää edelliseen massaan. Sekoita kaikki kunnolla kevyesti keskenään. Kaikkien massojen pitää olla samanlämpöisiä, muuten kerma juoksettuu!


Kakun kokoaminen
1.Kaada irtopohjaiseen kakkuvuokaan noin 1,5 cm:n kerros valkosuklaamoussea, paina keskelle jäinen vadelmamoussepohja ja sen päälle mantelipohja. Paina kumpaakin varovasti alaspäin niin, että valkosuklaamousse nousee reunoista ylöspäin. Kaada sitten toinen 1,5 cm:n kerros valkosuklaamoussea ja toista vaiheet vadelmamoussen ja mantelipohjan osalta. Kaada loppu valkosuklaamousse päälimmäiseksi.

2. Pakasta kakkua vähintään 8 tunnin ajan. Ota kakut pakastimesta jääkaappiin noin 6 tuntia ennen tarjoamista. Koristele kakku oikeilla kukilla, marsipaaniruusuilla tai esimerkiksi tuoreilla hedelmillä ja marjoilla.

Itse käytin 26 cm:n irtopohjavuokaa, jonka pohjalle pingotin varmuuden vuoksi tuorekelmun, jotta kakku varmasti irtoaisi vuoastaan. Kakkukelmu olisi varmasti toimivampi vaihtoehto ja siitä voisi leikata vuoan reunallekin sopivan suikaleen.

Lemon & poppyseed cupcakes

Ulkomaisissa leivontablogeissa on silloin tällöin vilahdellut sitruuna-unikonsiemenkuppikakkujen ohjeita ja minun on jo pidempään ollut tarkoitus leipoa niitä. Viikonlopun blogitapaamisen lähestyessä näin tilaisuuteni koittaneen.

Narsissiksi naamioituneet

Muutamia ohjeita selailtuani päädyin BBC:n GoodFood -sivuston yksinkertaiseen ohjeeseen. Koska tarkoituksenani oli viedä leivonnaisia tuliaisiksi myös varaperheelleni, johon lukeutuu yksi keliaakikko, valmistin taikinan kaksinkertaisena ja saman tien myös gluteenittomana. Toisin kuin Persupöperöä -blogin Virpillä, minulla on vara-aviomiehen sijaan varaperhe. Toisin sanoen tuttavaperhe, jonka luona asuin jonkin aikaan teininä muutettuani Ouluun lukioon. Koska leivonnaisia jäi yli, kiikutin niitä myös ystävälleni J:lle. Kävi ilmi, että päivä oli hänen syntymäpäivänsä, jonka olin tietysti unohtanut. Leivonnaisten kera uskoisin saaneeni anteeksi. :)

Mutta leipomiseen palatakseni... Gluteenittomilla jauhoilla leipoessani teen kerta toisensa jälkeen aina saman virheen. Täytän nimittäin muffinsivuoat aina liian täyteen. Sitkoton taikina kun tuppaa paistettaessa tursuaamaan helpommin yli äyräidensä kuin vehnäjauhoon leivottu. 2/3 voisi jatkossa olla hyvä muistisääntö.

Kuorrutteen valmistin joskus aiemmin testaamaani Martha Stewartin Swiss Meringue Buttercream -kuorruteohjetta mukaellen sen mukaan, mitä aineita kaapista löytyi. Mikäli satut omistamaan induktiokuumennusominaisuudella varustetun yleiskoneen, kuorrute syntyy varsin vaivattomasti sen avulla. Koska ohjeessa käytettiin kananmunista vain valkuaiset, päätin hyödyntää keltuaiset valmistamalla varsinaisen kuorritteen alle lemon curd tahnan kuppikakkuja raikastamaan. Lemon curdin resepti on enkelten kakun ohjeesta, sillä siihen kului näppärästi juuri kuusi keltuaista.


Lemon & poppyseed cupcakes
Resepti mukaeltu: BBC - GoodFood
12-14 kuppikakkua
225 g (n. 3 dl) vehnäjauhoja
175 g (n. 2 1/4 dl)  ruokokidesokeria
2 (luomu) sitruunan raastettu kuori
1 rkl (15 ml) paahdettuja unikonsiemeniä
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
3 (luomu) kananmunaa
100 g (1 dl) luonnonjugurttia
175 g voisulaa

Gluteenittomaan versioon käytin vehnäjauhon sijasta:
120 g (n. 1 1/2 dl) tummaa Jyttejauhoa
50 g (n. 3/4 dl) maissitärkkelystä

Esilämmitä uuni 180 asteeseen ja vuoraa muffinsipellin kolot papervuoilla. Siivilöi isoon kulhoon jauhot, lisää sokeri, sitruunankuori, unikonsimenet sekä leivinjauhe ja sooda ja sekoita hyvin. Sekoita pienessä kulhossa kananmunat ja jugurtti tasaiseksi. Lisää kuiviin aineisiin muna-jugurttiseos ja voisula ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Jaa taikina muffinipellin koloihin ja paista 20-22 minuuttia uunin keskitasolla. Anna jäähtyä ennen koristelua.


Swiss Meringue Vanilla Buttercream
Resepti mukaeltu: Martha Stewart
200 g (n. 6 kpl) kananmunanvalkuaista
300 g (n. 3 1/2 dl) sokeria (Siro)
400 g voita, mieluusti suolatonta, viileän huoneenlämpöisenä ja paloiteltuna n. 2 cm kuutioiksi
ripaus suolaa jos käytät suolatonta voita
1 vaniljatangon siemenet

Mittaa valkuaiset ja sokeri lämmönkestävään kulhoon ja kuumenna niitä vesihauteessa sekoitellen kunnes sokeri liukenee valkuaisiin. (Voit myös kuumentaa seosta yleiskoneen induktiokuumennuksella n 60 asteeseen pallovispilällä sekoittaen.) Seos tuntuu tällöin kuumalta ja täysin tasaiselta sormien välissä. Siirrä sitten seos yleiskoneen kulhoon tai vatkaa seosta sähkövatkaimella kunnes se on jäähtynyt kunnolla ja on muodostunut jäykkä marenki.

Vatkaa voi pala kerrallaan marengin joukkoon vatkaten huolellisesti jokaisen lisäyksen välissä. Kuorrute saattaa näyttää juoksettuneelta kun kaikki voi on lisätty, mutta tasoittuu kyllä vatkattaessa. Lisää lopuksi suola ja vaniljatangon siemenet ja vatkaa hyvin.

Vaihda lopuksi yleiskoneeseen lastamainen sekoitin tai takinakoukku ja sekoita pienimmällä nopeudella noin 5 minuuttia ilmakuplien poistamiseksi. Voit myös sekoittaa taikinaa käsin nuolijalla. Kuorrute säilyy tuorekelmulla peitettynä viileässä huoneenlämmössä vuorokauden tai 3 vuorokautta jääkaapissa ilmatiiviissä astiassa. Jääkaapissa säilytetty kuorrute tulee ottaa hyvissä ajoin huoneen lämpöön ja sekoitella notkeaksi esimerkiksi yleiskoneen lastamaisella sekoittimella tai nuolijalla.


Lemon curd
Resepti: Kotiliesi
6 kananmunan keltuaista
1 dl sokeria
1 dl hillosokeria
2 rkl sitruunan raastettua kuorta
1 dl sitruunamehua
100 g voita

Mittaa keltuaisten kanssa kattilaan sokerit, sitruunan raastettu kuori ja mehu. Kuumenna aineksia koko ajan voimakkaasti vatkaten, kunnes seos sakenee. Ota kattila liedeltä ja jatka vatkaamista. Lisää voi pieninä nokareina koko ajan hyvin sekoittaen. Anna sitruunatahnan jähmettyä jääkaapissa tai kylmässä vesihauteessa.

Kevättalvinen blogitapaaminen

Viime lauantaina kokoontui Peruspöperöä -blogin Virpin emännöimän pöydän ääreen iloinen joukko oululasia ruokablogisteja sekä muutama vielä blogiton seuramies. Keittiöön olivat löytäneet tiensä Kokit ja Potit -blogin Hannele, Insinööri-Pekka seuralaisineen, Pastan jauhantaa -blogin Rosmariini, Kokkeillaan -blogin Kotiharmi, herra Bronx sekä luonnollisesti Virpi puolisoineen ja vara-aviomiehineen.

Virpi tarjoili meille kuohuvaisten alkumaljojen seuraksi herkullisia loimulohi- ja kylmäsavuporotäytteisiä ruissipsejä sekä muhevaa lihapataa.

Ruissipsit porolla...

...ja loimulohella.

Rosmariini puolestaan oli leiponut tarjolle mehevän sienipiirakan.


Hannele oli loihtinut naposteltavaksi mausteisia kikherneitä sekä taivaallisia pikku tortilloja. Reseptiä odotellessa... 

Mustapapuja, avocadoa, chiliä ja korianteria. Mmm...

Pekan keittiössä oli valmistunut linssisalaattia herra Kellerin tapaan. Myös jäätelökone oli jälleen pyörinyt, ja tuloksena saimme maisteltavaksemme makean raikasta appelsiini-kanelisorbettia. Seuralaisensa puolestaan oli valmistanut ihanan korianterista avocadosalaattia.

Saanko esitellä, Monsieur Le Puy



Kotiharmi tarjoili meille parmankinkkuun käärittyä, marinoitua vuohenjuustoa siltä varalta, että leipomansa venäläinen hunajakakku olisikin fiasco. Turha, mutta makoisa varotoimi sillä myös kakku oli erinomaista.

Täydellisen murea seuralainen kahville.

Kaiken herkuttelun ja jutustelun lomassa illan antimista jäivät ikuistamatta ainakin vara-aviomies T:n mehevät broilerinmaksavartaat ja thaimaalaisin mauin höystetty lihasalaatti sekä Bronxin Kir royale -drinkit.

Minun tuliaiseni ruokapöytään olivat sitruuna-unikonsiemen kuppikakut, joista lisää myöhemmin...
 

Hyvä ruoka ja juoma yksin riittäisivät onnistuneeseen iltaan, mutta iloisessa seurassa illasta tuppaa tulemaan täydellinen. Kiitoksia kaikille paikallaolleille ihanista tarjoiluistanne ja hauskasta seurastanne ja ennen kaikkea Virpille kutsusta kotiinne!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Lumiperhosia

Sain joku viikko sitten arviotavakseni teeveestäkin tutun Koristeelliset kakut -lehden ensimmäisen numeron lehden julkasijalta. Aikani lehden kauniita pastellinsävyjä ja sieviä kuvia ihasteltuani päätin ottaa paketissa mukana tulleet muotit käyttöön ja kokeilla koristeellisten perhospikkuleipien tekoa.


Lehti on mielestäni ulkoasultaan huoliteltu. Leivonnaiset on koristeltu ja valokuvattu taidolla.Vaaleanpunaista ja muita pastellinsävyjä pursuilevasta värityksestä ja lehden taitosta voisi äkkiseltään ajatella lehden olevan lapsille suunnattu ja myös osa koristeluideoista on mielestäni hiukan lapsekkaita. Mitäpä muutakaan kukkien ja perhosten näpertely kuitenkaan pohjimmiltaan olisi, kuin lapsuuden prinsessaunelmien suloinen jatkumo.

Reseptit vaikuttavat yksinkertaisilta, mutta toimivilta. Hyvää on, että suurin osa ainemääristä on esitetty myös grammoina, ei kuitenkaan ikävä kyllä kaikkia. Mitä mielestänne tarkoittaa esimerkiksi "keskikokoinen kananmunan valkuainen" tai "hiukan vettä" pikkuleipien sokerikuorrutusta valmistettaessa? Jokainen pikeeriä valmistanut kun tietää, että veden lisääminen tomusokerin joukkoon on tippapeliä. Kaiken kaikkiaan lehti vaikuttaa monipuoliselta ja toimivalta kokonaisuudelta kakkuharrastustaan aloittelevalle sekä jo jonkin verran leiponeelle. Ammattilasille sitä tuskin on suunnattukaan.


Testasin lehden pikkuleipäreseptiä sekä pikkuleipien kuorruttamista lehden ohjeiden mukaan.

Pikkuleivät
Resepti lehdestä: Koristeelliset kakut 1
18-20 pikkuleipää
125 g suolatonta voita (käytin normaalisuolaista)
1,5 dl (125 g) hienosokeria
1 keskikokoinen muna
1 tl vaniljauutetta (korvasin jauhamalla vaniljamyllystä vaniljaa)
4 dl (250 g) jauhoja (käytin vehnäjauhoja)

Sekoita voi ja sokeri sähkövatkaimellla kulhossa, kunnes seos on kevyttä ja kermamaista. Lisää muna ja vaniljauute ja sekoita. Siivilöi puolet jauhoista kulhoon ja sekoita. Siivilöi sen jälkeen loput jauhot ja sekoita jälleen. Vaivaa taikinaa, kunnes se on sileää. Laita se sen jälkeen muovikelmuun ja anna levätä jääkaapissa puoli tuntia.

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Kauli taikina kevyesti jauhotetulla alustalla noin 4 mm:n paksuiseksi ja käytä suurta perhosmuottiasi pikkuleipien tekoon. Aseta ne leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 10-15 minuuttia (minun uunillani riitti 9 minuuttia), kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Anna jäähtyä ennen koristelua.


Pikkuleipätaikinaan ei tullut kohotusainetta, minkä vuoksi pikkuleivät säilyttivät paistettaessa muotonsa ja sileän pintansa hyvin eivätkä levinneet toisiinsa kiinni. Niistä tuli kuitenkin koostumukseltaan varsin kovia, mikä toki helpottaa koristeltaessa niiden käsittelyä, muttei ole kovin miellyttävää pikkuleipiä syötäessä. Maku oli mukavan miedon vaniljainen, kuten aineksista odottaa saattaa.

Koristepikeerin ohjeessa sekoitetaan 2,5 dl (150 g) tomusokeria ja hieman vettä. Ohje jättää mielsetäni toivomisen varaa ainemäärien ilmoitustarkkuuteen, vaikka lehdessä havainnolistetaankin eri tarkoitukseen käytettävien kuorrutteiden koostumusta sanoin ja valokuvin. Puhutaanko nyt tee- vai ruokalusikallisista vai kenties desilitroista vettä?

Pursottamista minun pitäisi harjoitella enemmän, jotta voisin olla täysin tyytyväinen lopputulokseen. Kaiken kaikkiaan pikkuleipien leipomisesta ja koristelusta jäi kuitenkin hyvä maku suuhun, niin kuin kuuluukin.


Kyseinen julkaisu näyttäsi muuten löytyvän kokoinaisuudessaan sähköisessä muodossa myös lehden kotisivuilta. Luonnollisesti lehti on löytänyt tiensä myös naamakirjaan.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Lohdullinen tomaatti-linssikeitto

Vaihdoin vuodenvaihteessa työpaikkaa, ja niin kuin arvata saattaa, uusi työ uusine haasteineen on vaatinut veronsa. Iltaisin töistä päästyään on monesti ollut niin väsynyt, ettei ole jaksanut kuin vajota sohvan pohjalle teeveetä katselemaan. Ruuanlaittoni on siis rajoittunut lähinnä nopeisiin hetkessä sovellettuihin pasta-annoksiin. Kateellisena ja huonosta omatunnosta räytyen olen katsellut ruokaohjelmien julkkiskokkien ja Master chef -kokelaiden aikaansaannoksia. Onpa ilmassa ollut blogikateuttakin muiden ahkerien bloggareiden kauniita kuvia ja ansiokkaita postauksia ihastellessa.


Ironista kyllä, paraikaakin minun tulisi olla nauttimassa lauantai-illan huumasta töissä. Sen sijaan toivun vielä kotosalla eilisestä mahataudistani. Siinäpä vasta kulinaristinen kokemus! Ja vaikka pahin onkin jo takana, ruokaa ei oikein tee mieli vieläkään. Sen sijaan ajattelin kirjoittaa siitä.

Kiireisen työpäivän jälkeen ei aina jaksa syventyä monimutkaisiin resepteihin vaan kaipaa ruualtaan yksinkertaisuutta ja hyvää makua - toisinaan jopa lohtua. Ja mikäli aineksetkin vielä löytyvät useimmiten valmiiksi kaapista, aina parempi. Tämä tomaattinen linssikeitto, pienellä lämmittävällä chilillä tai ilman, on yksi arkiruoista, joihin palaan talven pitkinä iltoina yhä uudelleen.


Tomaattinen linssikeitto
Reseptistä riittää pääruuaksi noin neljälle hengelle.
1 isohko sipuli
3 kynttä valkosipulia
(puolikas punainen chili)
oliiviöljyä
1 kg tomaattimurskaa
1 kasvisliemikuutio
2 rkl sokeria
2 rkl viinietikkaa
2 dl punaisia linssejä
n. 1/2 l vettä
suolaa ja mustapippuria
Tarjoiluun: ranskankermaa

Hienonna sipuli, valkosipuli ja chili. Kuullota niitä miedolla lämmöllä kattilassa. Lisää tomaattimurska, liemikuutio, sokeri ja etikka ja anna kiehua noin 15 minuuttia. Mikäli haluat, voit soseuttaa keiton tässä vaiheessa.

Huuhtele linssit ja lisää ne keittoon. Lisää tässä vaiheessa myös hiukan vettä, sillä kypsyessään linssit imevät nestettä itseensä. Anna keiton kiehua hiljakseen kannen alla noin 20 minuuttia (tai kunnes linssit ovat kypsiä) välillä sekoitellen ja lisää tarvittaessa vettä. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Tarjoile ranskankerman ja hyvän leivän kera.