Ollen kumpainenkin omenapiirakan ystäviä, päädyimme testaamaan piirakkareseptiä Islannin escursioltamme raahaamastani New Yorkilaisen Magnolia Bakeryn omistajan Allysa Toreyn kirjasta More from Magnolia. Täydellinen harmaan maanantai-illan pelastus!
Tummalla sokerilla ja hasselpähkinöillä kuorrutettu omenapiiras
Resepti kirjasta: More from Magnolia - Allysa Torey
Tumma sokerikuorrute
1,8 dl vehnäjauhoja
1,2 dl tiiviisti pakattua vaaleanruskeaa sokeria
85 g pehmeää voita kuutioina
1,2 dl karkeaksi rouhittuja hasselpähkinöitä
Täyte
7,2 dl ohuelti siivutettuja happamia omenia
0,8 dl sokeria
1 rkl vehnäjauhoja
1 tl vaniljauutetta tai aitoa vaniljasokeria
Piirakkapohja
85 g pehmeää voita kuutioina
2 rkl sokeria
1 suuri kananmuna huoneenlämpöisenä
1 suuri kananmunan keltuainen huoneenlämpöisenä
3,6 dl vehnäjauhoja
1 rkl leivinjauhetta
Esilämmitä uuni 160 C -asteeseen. Voitele tarvittaessa vuoka/vuoat.
Valmista kuorrute sekoittamalla keskikokoisessa kulhossa jauhot, sokeri ja hasselpähkinät. Nypi joukkoon voi. Aseta syrjään odottamaan.
Valmista täyte sekoittamalla täyteaineet keskenään. Aseta syrjään odottamaan.
Valmista piirakkapohja: Vatkaa voi ja sokeri suuressa kulhossa pehmeäksi vaahdoksi. Lisää kananmuna ja kananmunan keltuainen ja sekoita hyvin. Lisää jauhot ja leivinjauhe ja sekoita, kunnes jauhot juuri ja juuri sekoittuvat taikinaan. Painele (tai kaulitse taikina levyksi ja levitä) taikina yhteen halkaisijaltaan n. 25 cm:n piirakkavuokaan tai muutamaan pienempään.
Täytä hedelmätäytteellä ja ripottele pinnalle tasaisesti kuorrutetta. Paista piirakan koosta ja uunista riippuen 30 - 50 minuuttia ja anna jäähtyä. Tarjoile lämpimänä tai huoneenlämpöisenä esimerkiksi hyvän vaniljajäätelön kera.
Kuorrutteen sokeriksi voi käyttää esimerkiksi vaaleaa muscovadoa mutta fariinisokerikin toimi hyvin. Ohjeessa käytettiin suolatonta voita, enkä oikein ymmärrä miksi. Näin koko piiraasta tulisi käytännössä suolatonta. Kuten jo aikaisemmin vouhotin, suola korostaa sokerin makeutta ja uskokaa pois, kokeiltu on, suolattomat MAKEAT leipomukset jäävät helposti kovin vaisuiksi. Itse käytin normaalisuolaista voita sekä kuorrutteeseen että piirakkapohjaan, eikä piiraasta missään tapauksessa ainakaan liian suolaista tullut. Kuorrutteeseen käytin kevyesti paahdettuja hasselpähkinöitä, kun niitä sattui sopivasti vielä taannoisen macaronprojektin jäljiltä kaapista löytymään.
Makeista omenoista on mielestäni aivan turha haaveilla saavansa aikaiseksi kunnon omenapiirakkaa. Hätäratkaisuna voi korkeintaan yrittää kirpakoittaa makeita omenoita sitruunamehulla, mutta parempaan lopputulokseen pääsee, kun vain suosiolla ostaa kunnon happamia omenoita. Esim. Granny Smith tai ah niin suloinen Pink Lady toimivat leivonnassa hyvin. Ja mikä ettei kirpsakoita kotimaisiakin voisi piirakkaan leipoa. Määrällisesti omenoita voisi reseptissä olla enemmänkin, sillä kuivahko murotaikina pohja kaipaa rinnalleen kypsän omenan mehevyyttä.
Piirakkapohjaan käytin tapani mukaan luomu kananmunia, sillä vaikka itsekin aikanani niiden paremmuutta skeptisesti epäilin, huomasi eron viimeistään pitkästä aikaa halpis kananmunia maistaessaan. Murenevaista piirakkapohjaa vuokaan painellessani - ohjeen mukaan se olisi pitänyt kaulita levyksi - mietiskelin, ovatko kananmunatkin Amerikoissa suurempia, sillä mielestäni taikina jäi vähän kuivakaksi, eikä sitä todellakaan ongelmitta olisi saanut levyksi kaulittua. Ensi kerralla taidan kokeilla käyttää taikinaan kaksi kokonaista munaa. Ison vuoan puutteessa leivoin piirakan muutamaan pieneen, sievään tartelettivuokaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti